14.10.2010

Huomasin nukkuneeni tämän blogin osalta kesäunta. Lirahti siihen sekaan vähän kevät- ja syysuntakin. Nyt kun sataa syksyn ensimmäistä räntää, niin on aika palata linjoille.
Linjoille, niin linjoille, niille tosiaan on tapahtunut uneni aikana aika paljon. Olen nimittäin onnistunut imemään ilmasta takaisin ne kilot, jotka kevättalvi haihdutti. En nyt ihan kaikkia, mutta aika onnistuneesti kuitenkin. Vähän mua ottaa pattiin.
Nyt saatan taas aloittaa... tai sitten huomenna..ehkä. No. Joo.

Tiistai 23.2.2010

Painossa ei muutoksia eiliseen verrattuna. Ulkona -25 aamulla ja nyt enää -20.
Kävin aamulla polvinivelpunktiossa terkussa. Istuin hoitopöydällä munasillani ja tyynenä kuin taolaismunkki, kun lääkäri työnsi helvetinmoisen rautapiikin polnivelen sisään. Nestettä sieltä ei löytynyt (olisi pitänyt punkteerata pää), mutta kortisonia sinne meni iso pullollinen.
Lääkäri sanoi, ettei polvea saa tänään rasittaa ja saa liikkua vain sängyn ja ruokakaapin välillä. Ilahduin lääkärin reittisuosituksesta, koska kyseinen reitti on minulle tuttu ja rakas jo ennestäänkin. Voisi melkein sanoa kotipoluksi!
Voi voi, kun juuri tänään tekisi niin kovasti mieli käydä hiihtämässä 20 km ja vielä iltalenkiksi 10 km:n hölkkä. Mutta kun ei saa... lääkäriä pitää aina uskoa.

Maanantai 22.2.2010

Tammikuun alusta lähtien paino on pudonnut 17,2 kg. Tänä aamuna paino oli 119,8 kg. Se on alhaisin moneen vuoteen. Päivittäiset kalorivajeet ovat olleet suuria, mutta tarkoitus on saada paino nopeasti alas polvivaivojen takia.
Vertasin tuolla toisaalla laihduttamista hiihtokilpailuihin. Kun saavuttaa edellä menevän kilpailijan ja pääsee ohi, niin eikös perhana jo ala seuraavan selkä numerolappuineen näkyä edessä. Minä pääsin äsken ohi numerosta 120 ja siellä ne näyttää mennä viuhtovan numero 119 edessä. Sen verran kun tässä jaksais, että pääsisi sadan parhaan joukkoon, niin voisi olla itseensä erittäin tyytyväinen.
Tulisipa pian kevät ja loppuisivat nämä pakkaset ja lumisateet. Kyllä tässä jo uskotaan, että nyt on talvi, ei tarvii enempää vakuutella. Että tiedoks vaan sille valkopartaukolle (tässä yhteydessä en tarkoita joulupukkia) pilvien päälle.

Sunnuntai 21.2.2010

Tänään painoa oli 120,0 kg. Tavoitteeni oli helmikuun loppuun mennessä painaa 121 kg, joten taidan saavuttaa tavoitteeni.

Perjantai 22.1.2010

Aamupaino oli enää 125,4 kg. Paino on siis pudonnut kolmessa viikossa 11,6 kg. Liian nopeasti siis ja asiantuntijoiden mukaan minun pitäisi varmaan olla jo haudassa. En kuitenkaan ihan vielä ole. Päiväkalorit ovat jääneet reilusti alle 1000 kalorin. Tai siis kilokalorin, mutta sallittakoon tuollainen kansanomaisempi lyhyempi muoto tällaisessa maallikkotekstissä. Eilinen oli huippupäivä, kun ei kertynyt edes 400 kaloria.
Pakkasesta olen saanut hyvän syyn olla liikkumatta ulkona. Mutta sitten kun kevät koittaa, niin sitten minä poika lähden liikkeelle. Toivottavasti auto toimii!
Kävin eilen Tampereella ja bongasin Tammerkoskesta allin ja uivelon. Kumpaakaan en ole ennen nähnyt, joten lintulistaani tuli lisäpisteitä. Tämän vuoden listassa taitaa kohta olla jo kolmisenkymmentä lintulajia.
Koira tuli illalla kipeäksi. Sillä oli jotain mahavaivoja ja se oli surkealla tuulella. Yön se nukkui sängyn alla. Yöllä sille oli tullut pissahätä ja se oli käynyt pisalla mun villasukkien päälle, jotka siis olivat lattialla. Nyt se on ollut virkeämpi ja taitaa toipua ilman eläinlääkärin apua.
Nyt alan siivoamaan ja laitan kämpän kuntoon ennenkuin mamma tulee töistä kotiin.

Sunnuntai 17.1.2010

Tänään aamupaino oli 127,4 kg eli lähestyn hyvää vauhtia ensimmäistä pudotettua kymppikiloa.
Vähän liian nopeaa on painonpudostus ollut, mutta olkoon... sama kai se on kuoleeko sitä ähkyyn vai nälkään. Päivittäiset kalorimäärät ovat edelleen pysyneet selkeästi alle 1000 kalorin, joten kyllähän sen pitää jossain tuntuakin.

Perjantai 15.1.2010

Aamupaino oli 128,4 kg. Eiliset kalorit muistaakseni jossain 800:n tietämillä. Tänään kävin reilun tunnin kävelyretkellä lähiympäristössä. Tarkoitus oli vain olla ulkona ja havainnoida lintuja. Mitään ihmeellisyyksiä en nähnyt, mielenkiintoisin oli ehkä muutaman pikkukäpylinnun parvi, jota seurasin kiikarilla lähietäisyydeltä. Nättejä lintuja ovat nuo ristinokat.
Iltapäivällä kävin kaverin kanssa verkoilla. Saimme yhden noin kilon painoisen hauen, jonka kaverini vei kissalleen tuliaisiksi.
Lähden vielä koiran kanssa pienelle happihyppelylle ja sitten pääseekin jo saunaan.