Perjantai 22.1.2010

Aamupaino oli enää 125,4 kg. Paino on siis pudonnut kolmessa viikossa 11,6 kg. Liian nopeasti siis ja asiantuntijoiden mukaan minun pitäisi varmaan olla jo haudassa. En kuitenkaan ihan vielä ole. Päiväkalorit ovat jääneet reilusti alle 1000 kalorin. Tai siis kilokalorin, mutta sallittakoon tuollainen kansanomaisempi lyhyempi muoto tällaisessa maallikkotekstissä. Eilinen oli huippupäivä, kun ei kertynyt edes 400 kaloria.
Pakkasesta olen saanut hyvän syyn olla liikkumatta ulkona. Mutta sitten kun kevät koittaa, niin sitten minä poika lähden liikkeelle. Toivottavasti auto toimii!
Kävin eilen Tampereella ja bongasin Tammerkoskesta allin ja uivelon. Kumpaakaan en ole ennen nähnyt, joten lintulistaani tuli lisäpisteitä. Tämän vuoden listassa taitaa kohta olla jo kolmisenkymmentä lintulajia.
Koira tuli illalla kipeäksi. Sillä oli jotain mahavaivoja ja se oli surkealla tuulella. Yön se nukkui sängyn alla. Yöllä sille oli tullut pissahätä ja se oli käynyt pisalla mun villasukkien päälle, jotka siis olivat lattialla. Nyt se on ollut virkeämpi ja taitaa toipua ilman eläinlääkärin apua.
Nyt alan siivoamaan ja laitan kämpän kuntoon ennenkuin mamma tulee töistä kotiin.

Sunnuntai 17.1.2010

Tänään aamupaino oli 127,4 kg eli lähestyn hyvää vauhtia ensimmäistä pudotettua kymppikiloa.
Vähän liian nopeaa on painonpudostus ollut, mutta olkoon... sama kai se on kuoleeko sitä ähkyyn vai nälkään. Päivittäiset kalorimäärät ovat edelleen pysyneet selkeästi alle 1000 kalorin, joten kyllähän sen pitää jossain tuntuakin.

Perjantai 15.1.2010

Aamupaino oli 128,4 kg. Eiliset kalorit muistaakseni jossain 800:n tietämillä. Tänään kävin reilun tunnin kävelyretkellä lähiympäristössä. Tarkoitus oli vain olla ulkona ja havainnoida lintuja. Mitään ihmeellisyyksiä en nähnyt, mielenkiintoisin oli ehkä muutaman pikkukäpylinnun parvi, jota seurasin kiikarilla lähietäisyydeltä. Nättejä lintuja ovat nuo ristinokat.
Iltapäivällä kävin kaverin kanssa verkoilla. Saimme yhden noin kilon painoisen hauen, jonka kaverini vei kissalleen tuliaisiksi.
Lähden vielä koiran kanssa pienelle happihyppelylle ja sitten pääseekin jo saunaan.

Torstai 14.1.2010

Aamupaino sama kuin eilenkin. Etureidet jumissa toissapäiväisen hiihtolenkin jäljiltä. Tänään piti käydä kävelemässä, mutta onnistuin välttämään moisen turhuuden. Kyllä tämä tästä vielä suruksi muuttuu, kun oikein jaksaa tikistää!

Keskiviikko 13.1.2010

Eilisen liikuntahirvityksen seurauksena paino oli laskenut kilon, eli aamupaino oli nyt 128,6 kg. Kunhan nestetasapaino asettuu kohdilleen, niin näkee, mitä oikeasti on tapahtunut.
Illalla ei ollut yhtään nälkä ja olisin helposti voinut olla syömättä mitään. Järki kuitenkin pelasi sen verran, että söin kuitenkin lähinnä protskuja niin, että päivän kokonaiskalorimääräksi tuli jotain 900:n paikkeille.
Nyt lihakset ovat väsyneet, mutta ihme kyllä, eivät juurikaan kipeät. Lihasten arkuus tulee minulla ainakin pienellä viiveellä, niin että eiköhän huomenna jo tunnu jossain.

Tiistai 12.1.2010

Pikku heilahdus ylös päin, aamupaino oli 129,6 kg. Eiliset kalorit n. 1000. Tänään sitä sitten tuli, nimittäin liikuntaa. Kävin linturetkellä ja hiihdin 4,5 tuntia. Matkaa kertyi noin 15 km, josta kaksi kilometriä metsässä umpihangessa. Reissu oli tämänpainoiselle vähän turhankin rankka, mutta ainakin vielä olen elossa. Pulssi tosin on edelleen yli 80, vaikka reissusta on jo 6 tuntia aikaa.
Lintulajeja kirjattiin muistiin vain 10 ja moni yleinenkin laji jäi näkemättä.
Nyt on väsynyt olo enkä jaksa enempää kirjoittaa. Alan katsoa telkkarista Suurinta pudottajaa.

Maanantai 11.1.2010

Aamupaino oli 129,2. Pikkuhiljaa paino menee alas päin. Eiliset kalorit vain hieman yli 600, joten ihmeen pienellä selvisin. Kävin päivällä verkoilla. Projekti kesti noin tunnin ja siinä yhteydessä tuli umpihankikävelyä kilometrin verran ja reipasta avannon auki hakkaamista varttitunti. Saaliiksi tuli kilon painoinen made, jonka perkasin ja pakastin.
Pakkasta on enää -3, joten täytyy keksiä uusia tekosyitä liikunnan välttelemiseksi.
Tänään piti lähteä heti aamusta korpeen kävelemään, mutta aloinkin tehdä kirjallisia rästitöitä ja ulkoilu kuivui siihen. Täytyy mennä huomenna... niin, no, tai ylihuomenna. Huomiset on siitä kivoja, että niitä tulee koko ajan lisää.

sunnuntai 10.1.2009

Pakkasta aamulla -18, mutta sitten alkoi pikkuhiljaa lauhtua. Tänään käyn ulkoilemassa.
Aamupaino oli sama kuin eilenkin eli 129,6. Eiliselle päivälle kertyi kaloreita 950.
Olo ei ole erityisen virkeä, joten en jaksa tämän ihmeemmin kirjoitella tänne.
Lintujen ruokintapaikalla oli noin 40 pikkuvarpusta, saman verran keltasirkkuja ja kymmenkunta viherpeippoa. Sini- ja talitiaisten lisäksi myös närhi kävi paikalla ja pihapuissa pyöri muutama tilhi.

Lauantai 9.1.2009

Vaaka näytti aamulla 129,6 eli kahdeksassa päivässä paino on pudonnut 7,4 kg. Eilen kaloreita kertyi 960. Illalla tutkin Kalorilaskuri.fi:n antamien raporttien perusteella vitamiinien ja hivenaineiden saatavuutta nykyisestä ruokavaliostani. Ei ollut paljon hurraamista, joten vitamiinilisiä on alettava varmaan käyttää.
Pakkasta näyttää edelleen olevan -21, joten ulkoilu ei järin paljon huvita. Toivottavasti iltapäiväksi jo lauhtuu.
Olo ei ole edes näin aamulla erityisen virkeä. Vaikka nukuin puoli yhdeksään, niin tekisi mieli mennä takaisin peiton alle.

perjantai 8.1.2009

Iiiiiiiiiiik! Tiesin, että tämä kauhistuttava aamu tulee jonain päivänä. Kaikki on mennyttä, kaikki aherrus on ollut turhaa. Kaikki tuskan hikipisarat tarpeettomia. Maapallon vetovoima oli nimittäin vuorokauden aikana kasvanut niin, että minun ja maapallon väliin litistynyt vaaka näytti 131,2 kg eli 200 g eilistä aamua enemmän. Aivan varmasti ilmastonmuutoksen syytä. Kyllä sitä ihminen tuntee itsensä pieneksi, kun ei voi mitenkään vaikuttaa näin valtaviin asioihin.
Itse olen jatkanut sinnikkäästi valitsemallani tiellä. Eilen tungin suuhuni 880 kcal:n edestä erilaisia tuotteita. Ironista kyllä, suurin kalorimäärä taisi tulla porkkanoista, joita söin päivän mittaan huomaamattani melkein kilon.
Veden juonnin huomaan korvanneeni kahvilla. Nyt pitää siinä ottaa pieni kurinpalautus ja alkaa laimentaa elimistöään vedellä.
Ensimmäisen viikon saldo siis on 5,8 menetettyä kiloa. Kohtalaisen hyvin olisin pärjännyt Suurin pudottaja -kilpailussa, joka alkoi eilen telkkarissa.

torstaina 7.1.2009

Aamupaino oli nyt 131,0 kg eli paino on laskenut kilon päivässä. Eilen tuli syötyä niin, että kaloreita kertyi 1100. Ajoin loppiaisen aikaan autolla noin 1000 km, joten auton lisäksi myös kuski kulutti energiaa. Muuta liikuntaahan tuohon ei olisi edes ajallisesti paljon mahtunut, mutta ei minua olisi tuollaisessa yli 20 asteen pakkasessa muutenkaan huvittanut liikkua ulkona. Tänään on luvassa lumipyryä ja joidenkin ennusteiden mukaan jopa 10 senttiä lisää lunta, joten hyötyliikuntaa lumitöiden muodossa lienee tiedossa.
Aamulla vein lintujen ruokintapaikalle auringonkukan siemeniä, kauraa ja pähkinöitä. Minulla on kolme lintulautaa ja muutama talipalloteline.Lisäksi ruokin lintuja maahan, koska esimerkiksi keltasirkut syövät vain maassa olevaa ruokaa. Ruokintapaikalla käy päivittäin toista sataa lintua. Päälajit ovat keltasirkku ja pikkuvarpunen. Lisäksi on parikymmentä viherpeippoa ja tali- sekä sinitiaisia sekä närhi ja käpytikka. Tietysti variksia, harakoita ja naakkoja näkyy myös joka päivä. Lisäksi viikoittain käy punatulkkuja ja toistaiseksi myös mustarastas. Viime viikolla näkyi parina päivänä vihervarpunenkin.
Rankka on tähän aikaan vuodesta tällainen kova pakkasjakso linnuille. Energiantarve on suuri ja lyhyen päivän takia ruokailuun sovelias aika on rajallinen. Jos pakkasjakso osuisi myöhemmin kevättalvelle, se ei olisi lintujen kannalta niin hankala.
Ei mene ihan tasan meidän elollisten hyvinvointi täällä pallon pinnalla. Toiset laihduttavat ja toiset koettavat repiä sen verran ruokaa, että henki säilyisi edes seuraavaan päivään.

Aineen häviämättömyyden laki

Kävin aamulla puntarissa. Laihduttaminen on näköjään helppoa ja nopeaa. Kolmen ensimmäisen vuorokauden aikana paino oli tippunut 4,2 kg. Kun jatkan samaa tahtia, niin painan tammikuun lopussa 95 kg ja helmikuun lopussa 57 kg. Sitten alan varmaan jo vähän tasailla.
Tällä kertaa laihdutan niukkiksella eli vlcd:llä. Päivän kalorimäärät pyörivät 500-1000 välillä. Näin olisi tarkoitus saada ripeä startti aikaiseksi ja muuttaa ruokavalio terveellisemmäksi myöhemmässä vaiheessa.
Koska aine ei häviä mihinkään, niin mihinkähän se minusta kadonnut paino on mennyt? Täytyypä yöllä pohtia.

Ikuinen laihduttaja alkaa taas

Keski-Euroopan mäkiviikon innoittamana vertaan omaa tilannettani mäkihyppääjään. Mäkihyppääjä on toistanut suorituksensa tuhansia kertoja ja hän on hioutunut omassa lajissaan mestariksi. Hän osaa asiansa. Laskuasento, polvikulmat, ponnistuksen ajoitus ja lentoasentoon pääseminen onnistuvat kerta toisensa jälkeen. Joskus käy niin, että joku osatekijä ei sovellukaan täysin kokonaisuuteen ja hyppy menee pieleen.
Minä en ole mäkihyppääjä. Onneksi. Minä olen ikuinen laihduttaja. Olen mäkihyppääjän tavoin harjoitellut laihduttamista lukemattomia kertoja. Hallitsen teoriassa kaikki laihduttamiseen liittyvät osatekijät. Ruoka-aineiden kalorimäärät, vitamiini- ja hivenainepitoisuudet, ihanteellisen ruokailurytmin, liikunnan merkityksen. Tunnen kaalisoppadieetin ja Atkins on yksi parhaista kavereistani. Mutta en minä vaan jumalauta laihdu! Tai laihdun välillä, mutta pian taas pullistun entisiin mittoihini ja ylikin.
Nyt yritän taas saada eri osatekijät kohdalleen ja pyrin huippusuoritukseen.
En ole iältäni enkä kooltani mikään pikkupoika. Omia synttärikakkuja on syöty jo yli 50, pituutta on 190 cm, painoa 137 kg (1.1.2010) ja kengännumero on 50. Näistä pohjatiedoista lähden nyt tätä blogia täydentelemään. Tiedä häntä, vaikka kirjoittaisin joka päiväkin, kun oikein innostun. Linnuista ja luonnosta kirjoittelen varmaan aika usein, sillä aihepiiri kuuluu nyt rakkaimpiin harrastuksiini.