Tiistai 23.2.2010

Painossa ei muutoksia eiliseen verrattuna. Ulkona -25 aamulla ja nyt enää -20.
Kävin aamulla polvinivelpunktiossa terkussa. Istuin hoitopöydällä munasillani ja tyynenä kuin taolaismunkki, kun lääkäri työnsi helvetinmoisen rautapiikin polnivelen sisään. Nestettä sieltä ei löytynyt (olisi pitänyt punkteerata pää), mutta kortisonia sinne meni iso pullollinen.
Lääkäri sanoi, ettei polvea saa tänään rasittaa ja saa liikkua vain sängyn ja ruokakaapin välillä. Ilahduin lääkärin reittisuosituksesta, koska kyseinen reitti on minulle tuttu ja rakas jo ennestäänkin. Voisi melkein sanoa kotipoluksi!
Voi voi, kun juuri tänään tekisi niin kovasti mieli käydä hiihtämässä 20 km ja vielä iltalenkiksi 10 km:n hölkkä. Mutta kun ei saa... lääkäriä pitää aina uskoa.

Maanantai 22.2.2010

Tammikuun alusta lähtien paino on pudonnut 17,2 kg. Tänä aamuna paino oli 119,8 kg. Se on alhaisin moneen vuoteen. Päivittäiset kalorivajeet ovat olleet suuria, mutta tarkoitus on saada paino nopeasti alas polvivaivojen takia.
Vertasin tuolla toisaalla laihduttamista hiihtokilpailuihin. Kun saavuttaa edellä menevän kilpailijan ja pääsee ohi, niin eikös perhana jo ala seuraavan selkä numerolappuineen näkyä edessä. Minä pääsin äsken ohi numerosta 120 ja siellä ne näyttää mennä viuhtovan numero 119 edessä. Sen verran kun tässä jaksais, että pääsisi sadan parhaan joukkoon, niin voisi olla itseensä erittäin tyytyväinen.
Tulisipa pian kevät ja loppuisivat nämä pakkaset ja lumisateet. Kyllä tässä jo uskotaan, että nyt on talvi, ei tarvii enempää vakuutella. Että tiedoks vaan sille valkopartaukolle (tässä yhteydessä en tarkoita joulupukkia) pilvien päälle.

Sunnuntai 21.2.2010

Tänään painoa oli 120,0 kg. Tavoitteeni oli helmikuun loppuun mennessä painaa 121 kg, joten taidan saavuttaa tavoitteeni.